tiistai 4. heinäkuuta 2017

Pohjois-Karjala

Näihin komeisiin Pohjois-Karjalan maisemiin saavuimme eilen illalla viettämään loman jatkoa.

   

torstai 22. kesäkuuta 2017

Blood Bowl

Blood Bowl. Taitoa, nopeutta, voimaa, taktisia kuvioita, onnea, epäonnea, verta ja pahimmillaan ruumita, tätä kaikkea on amerikkalaista jalkapalloa muistuttava Blood Bowl fantasia-lautapeli, jossa keinoja ei kaihdeta ja kaikki on mahdollista noppien osoittamien summien puitteissa. Pelissä taktiikalla on yhtä suuri rooli kuin hyvällä tuurilla, mikä tekee pelistä arvaamattoman ja tuo osaltaan jännitystä sen kulkuun. Hyvän alun jälkeen kun onnetar voi kääntää selkänsä ja peli muuttaa täysin luonnettaan.
Pelissä meillä on mukana neljä joukkuetta: Kääpiöt (Maijan joukkue), ihmiset (Mikon joukkue), örkit (miehen joukkue) ja haltijat (oma joukkue). Jokaisella joukkueella on omia vahvuuksia ja heikkouksia, joita tulee pelissä osata käyttää hyväkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on kuten amerikkalaisessa jalkapallossa tehdä enemmän touch downeja kuin vastustaja.
Peli soveltuu hyvin erilaisille pienoismallien rakentelusta kiinnostuneille, koska pelin figuurit tulee itse maalata ja halutessaan niitä voi tuunata haluamallaan tavalla kuten mieheni on tehnyt meidän figuureille.
Tämä on ollut peli, mistä kaikki perheenjäsenemme olemme innostuneet ja tulemme varmaan useaan otteeseen pelaamaan kesäloman aikana. Tuntumaa peliin otimme jo pienimuotoisella turnauksella pitkän viikonlopun aikana mökillä ja täytyy kyllä sano, että kivaa oli. Suosittelen todella tutustumaan kyseiseen peliin.

Pelin figuurit voi halutessaan nimetä kuten itse olen tehnyt. Kaikki pelaajat joukkueessani ovat itselleni jollain tavalla merkityksellisiä ja esikuvia, kaikkien aikojen parhaita naisurheilijoita. Omassa joukkueessani ovat heittäjinä: Jelena Välbe, Monica Selez, voimahyökkääjinä: Eva Wahlström, Heike Drechsler, juoksijoina: Marion Jones, Florence Griffith Joyner, yleispelaajina Jackie Joyner-Kersee, Steffi Graaf, Marjo Matikainen ja Lea Hakala.




 





tiistai 23. toukokuuta 2017

Taidetta

Lauantaina kävimme Vantaan kuvataidekoulun päättötyönäyttelyssä Taidetalo Pessissä Tikkurilassa. Näyttelyssä oli esillä kuvataidekoulusta valmistuneiden ja lopputyön tehneiden 17-20 vuotiaiden nuorten töitä. Tässä joitain näyttelyssä esillä olleita töitä hienoilta nuorilta taiteilijanaluilta.






























































Sipoonkorpi

Sunnuntaina kävimme Sipoonkorven kansallispuistossa kävelemässä ja täytyy kyllä todeta, että Suomen luonto ja metsät ovat vaan tosi makeita ja kauniita paikkoja. Tämäkin paikka sijaitsee vain alle puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Tämä Sotungin Kalkkiruukinpolku(4,8km), minkä me kävelimme, kiertää Vantaan Sotungin pelto- ja metsämaisemissa, perinteisellä kalkkikaivos -ja maatalousalueella. Täytyy sanoa, että vaikka paikka oli todella kaunis niin polku oli paikoitellen todella haastavaa maaston korkeuserojen vuoksi, minkä takia en lähtisi sitä heti suosittelemaan vähänkään liikuntarajoitteisemmalle henkilölle. Lisäksi osasta polkua puuttui portaita ja kulkuväylät eivät aina olleet parhaat mahdolliset. Mutta onneksi tätä Kalkkiruukinpolkua ollaankin paraikaan kunnostamassa(portaita korjataan, siltoja rakennetaan ja merkintöjä parannetaan) seuraavat pari vuotta. 
















Kuvat: Pete Pelkonen